#100: Where I am oh where I am?

Sadas postaus jipii.
Huoh, suretti tänään koulunvaihdos, ehdin just alkaa tutustua yhteen meidän luokkalaisista joka oli ihan tajuttoman mukava tyyppi, ja se harmitteli ihan samaa. Hmmh, no, maanantaina (taas) uus kaupunki, uus alku, uudet ihmiset. Haluisin tutustua paljon ihmisiin siellä, ehkä yritän täyttää tyhjiön joka mun sisällä on ollu entisistä kämppiksistä ''luopumisen'' jälkeen. Tottakai ne on edelleen mulle ystäviä, ehkä jopa parhaita sellasia mutta se raastaa niin paljon etten nää niitä niin usein.

Huoh viime päivät oon taas possutellu, alkaa oleen taas se maailman ihanin vaihe kuussa että kaikki on perseestä ja ädslkcfffdijcalsd ruokaa menee enemmän kun jaksais syödä.
No, aamulla lähen lenkille ja illalla oon myöhään töissä eli ei tuu ainakaan illasta syötyä mitään.
Toissapäivänä kävi vähän piupau. Makoilin kullan vieressä kunnes tulee yhtäkkiä ihan hirveen huono olo. Meen alakertaan ja rupeen laittaan itelle syötävää. Alko huimaan ihan hitosti ja oksettaan, kipitin vessaan ja huomasin peilistä että oon ihan vitivalkonen huulia myöten. Ihan pikkunen sokerien lasku kyseessä=))=)) olin käyny justiin ennen tota lenkilläkin mikä tais pahentaa asiaa. Ei ollu tullu syötyä ihan kunnolla. Ei oikeestaan mitään, söin nälkääni niitä Pollyja, mikä tarkotti siis vaan sitä että sokerit nousee nopeesti ja laskee nopeesti. Hyvä minä.

Blaah, jos kaivautuis tänne peiton alle ja pistäs simmut kii ja nukkuis vihdoin kunnon yöunet.