BLOGGER TEMPLATES AND Blogger Templates »

Sivut

tiistai 26. huhtikuuta 2011

Se tunne kun tiedät menettäväsi kaiken

Mä elän painajaisessa. Mä tiedän joka minuutti, joka sekunti olevani lähempänä ja lähempänä loppua. Mä menetän jokaisen hyvän asian mun elämässä. Joka vitun ikisen. Porukoitten suhteen kaikki onki ihan hyvin.. Mä oon hirvee ihminen. Kaikki kärsii mun takia. "Etkö sä tajuu että kaikilla palaa hermot suhun?" niinkun eräskin totesi.
Mä otin eilen esimakua katoomisesta. 2 tuntia poissa, puhelin kiinni, keskellä metsää tuntu hyvältä. Olis vaan pitäny jäädä sinne. Sen 2 tunnin jälkeen kullalta oli tullu viesti että on huolissaan, sitten se soittikin ja pyys mua tuleen takasin. Sen jälkeen lähin, ja tuli sitten vielä itkettyä niin että silmiin ja päähän sattu niin helvetisti. Itkin niin paljon että melkein oksensin kaikesta henkisestä paskasta. Mä harkittin lähteväni takas sinne mettään ja vähän pitemmäks aikaa, mutten sitten kuitenkaan.

Me kaikki leikitään että asiat on hyvin. Silti mä oon sisältä ontto, tiedän että jos tää loppuu niinkun mä pelkään, niin mulla ei oo enää mitään syytä mihinkään. Sen jälkeen mä katoan lopullisesti, mä en sillon enää yksinkertasesti jaksa. Mä oon niin helvetin hukassa. Ahdistettuna nurkkaan, laatikossa jonka läpi työnnetään miekkoja ja mä odotan että joku niistä osuu muhun. Mä en tiedä miten tästä tuli tällasta.

2 kommenttia:

Bulimicc kirjoitti...

Anna rakas, sä et tuu ikinä menettämään sun ystäviä jotka sait Jämsässä. Meillä kaikilla on sua kova ikävä ja halutaan, että sulla on kaikki hyvin. Kaikki rakas kyllä kääntyy parhain päin, vaikka näyttää paskalta, eikä tää ehkä kuulosta kovin kannustavalta. Mutta usko kun mä sanon, että sä et menetä koskaan sun tosi ystäviäs.

LittleMonster kirjoitti...

anna kultsi <3 Komppaan iidaa, sä et ikinä menetä meitä, tulethan käymään meijjän topin jälkeen jämsässä nii pietää oikein kivaa :) <3